Lysti käväisi kehässä, ekaa kertaa JUNnuissa :) Lystin lisäksi kehässä oli 5 muuta osanottajaa. Olipahan ihan mukava kokemus, tosin aika pikainen visiitti :D Hoohan sieltä tuli, mutta käsittääkseni hännästä ei kuulunut sanaakaan tuomarilta ?!!

Tässäpä tuomari Markku Mähösen mietteet Taikarummun Fiilis Lystikkäästä:

" Mittasuhteet oikeat, kevyehkö, narttumainen kokonaisuus. Riittävän pitkä pää, korvat voisivat olla paremmin karvoittuneet. Hyvä kaula & ylälinja. Raajaluusto saisi olla vahvempaa, hyvät kulmaukset, liikkeessä etuliike vielä vaappuvaa. Miellyttävä käytös, riittävän karkea karvapeite."

Pikkaisen oli minusta Lyytisen seisonta semmosta suppua, liekö vähän kylmä jo tullut arktiselle rodulle kun pakkastakin oli sellaiset -5 astetta :) 

Ihan mukava kokemus, vaikka kehät oli myöhässä ja kylmä tuli odotellessa. Taustajoukkoja kun kuitenkin oli mukana ja Lysti sai vapailla Nàstin ja Norrin kanssa ennen kehää. Taisi siellä joku räpätä muutaman kuvankin, saattoihan tulla taas hyviä :D Mutta tästä taas seuraavaan kehään viimeistään maaliskuun lopulla Nurmekseen. Kyllä mie oon ainakin ylpeä, Lyyti on niin taitava <3

Taasen luontopolkuiltiin läheisen retkeilykeskuksen metsikössä, kauheat oli menohalut vauhdista ja haukusta päätellen. Arvelin väsyttää Lystin kunnolla, joten ennen metsään menoa tein sille sammal/varvikkojäljen. Lysti kyllä tiesi mistä oli kyse ja melkein karkasi polulta jäljelle vaikka matkaa sinne oli kuitenkin aika hyvin..Vapaudesta nauttiva porokoira pomppi yli mättäiden kaurisloikilla välillä haukkuen, odotellen ja kiihdytellen pitkin pitkospuita. Minun vauhtini oli tietenkin liian hidas johtuen märistä, liukkaista pitkospuista sekä flunssasta, joten paluu matkalla Lysti tuli komentamaan jotta vauhtia masiinaan..

Sitten se jälki. Kun valjaisiin napsahti hihna kiinni, oli Lysti nenä maassa ja välistä ilmassa, edeten jälkeä kohti. Kauhea veto päällä, joten rauhoitin ensin makuulle. Viuviu ja piupiu. Jälki. Nenä maassa ja hirveä kiire, piti hissutella ja pidättää, sillä haluan hommaan tarkkuutta ja malttia. Muutamassa kohdassa joutui sanomaan uudelleen käskyn jäljelle ja se löytyi heti, voi siis olla, että Lysti käsitti jarrutuksen kieltona tms. Lopussa purkki kansi kiinni, siihen käskin maahan, mutta juuri ennen maahan menoa taputti kantta tassulla. Noh, ensi kerralla olen itse nopeampi. Jälki oli siis noin tunnin vanha ja suhteellisen kiemurteleva, tuulella ei tuntunut olevan juurikaan merkitystä sillä oli tyyntä. Huomenna uutta jälkitreeniä Peko-treeneissä. Nyt on koira väsytetty :)

Kiirusta on kovasti pitänyt koko kesän, on käyty Peko- ja Toko-treeneissä, Lappalaiskoirien leirillä Surkeenjärvellä ja Lysti kävi mummolassakin parin viikon lomalla. Takaisin tuntui tulevan eri koira kun käytiin Lysti hakemassa Vieremältä; vastassa oli Koira, missä se Pentu on? Kaikesta päätellen loma Násti-mummon luona teki Lystille oikein hyvää; matkapahoinvointi loppui, nälkä kasvoi sekä tekemiseen, että ruokaan ja muutenkin tyttö oli hieman nöyrempi. Nöyryys saattoi johtua siitä, että Lysti eli mummolassa kolmen-neljän koiran laumassa... Lomaa jatkettiin sitten viikon treenipaussilla, joka vietettiin erämökillä.

Tällä viikolla mentiinkin sitten ensimmäisiin treeneihin pitkästä aikaa. Kyseessä oli Pohjois-Savon Lappalaiskoirien treenit joita aina silloin tällöin järjestetään ja jonne tulee ulkopuolinen kouluttaja. Teemana luoksetulot ja jäävät, meillä myös kontaktin otto treenien alussa. Aloitettiin häiriöstä (ihmiset kentän laidalla) ja Lystin omasta kontaktin hausta minuun, kävelyä häiriöalueella puhumatta koiralle ja palkkaus kontaktin otosta. Tämä toimi hyvin ja sitä tullaan tekemään tulevissakin treeneissä alkulämmittelynä. Luoksetuloissa käytettiin myös häiriöitä, eli luoksetulo ihmisten välistä; tässä ei ollut ongelmia. Pieniä asioita, mutta helpottaa omaa tunnetilaa ja parantaa yhteistyötä kentällä!Vauuuu!

Eilen tokottelut meni oikein mallikkaasti! Aloitettiin samalla kontaktin haulla ja vahvistuksella, häiriöiden vaikutus on näemmä vähän hiipunut. Lysti tepsutteli kontaktia hakien vierellä vaikka Lystin ihanat ihmiset toimivatkin häiriöinä, joten siirryimme luoksetuloihin. Näissä ei mitään ongelmaa, jesss! Nyt vaan vaihdetaan luoksetulossa ruokapalkasta leluun, hieman oli Lyyti äimänä, mutta alkoi kuitenkin leikkimään. Pientä leikkireeniä, Lyytille kehut, mulle zumba-kursseja :) 

Kaikin puolin olen taas kovin tyytyväinen pieneen puolivuotiaaseen porokoiraan, lemmikkikaupassakin käyttäytyi kuin olisi aina asioinut siellä. Piti nimittäin ostella jo isommat valjaat sekä parit pannat, on se jo niin iso tyttö :) 

Sunnuntaisen minijäljen innoittamana arvelin ihan tosissani alkaa tuputtamaan Lystille jälkeä. Noh, pitipä sitten siipalta kysästä josko voisi tuoda koiran ja jälkiliinan mukanaan kun hakee minut töistä ja tietenkin jotain maistuvaa Lystille. Tilauksesta tulivat ja Lysti sai nurmikkojälkeä lihapullilla. Oikeat oli suunnat, mutta kaamea vauhti, kääntymisiä yllättävän vähän, oliko kerran.. Lisää siis tätä ja pituutta enemmän, tällaisilla neuvoilla mennään taas etiepäin. Tänään on tosin tottispäivä, mutta ainahan sen jälkeen voi jälkeä ajaa...Haastetta omalla sarallaan tuo sitten nämä jäljenteko paikat, pitäisi olla suht lyhyttä aluskasvillisuutta kuitenkin vielä, jalatkin on niin lyhyet..

Eilen ja tänään on ruokailureeni maistunut Lystille taas hieman paremmin kuin hetkeen, lähinnä sivulle tuloja ja seuraamista, muutama seisautus. Nyt onkin ollut turvotettua nappulaa, kaveri kun sylkäisi eilen toisen kulmurin olohuoneen lattialle...Mutta koska tänään on tottispäivä ja kentällä pitäisi pysyä mamman kanssa, on aseenamme tänään kana. Toisaalta kun miettii, niin kumpi tässä vahvistuu enemmän; minun ja Lystin välinen suhde vai Lystin ja kanan välinen suhde... Mennään varmaan taas seuraamisella ja sivuttelulla, tekisi mieli ottaa häiriötä mukaan, mutta taidetaan tarjota ennemmin omaa häiriötä muille...

Eilen iltalenkillä jo alussa oli haastetta; musta, pörrieri jonka omistajalla ei ollut mitään otetta koiraan (minä paraskin sanoja). Onneksi se kuitenkin oli vielä jonkin matkan päässä joten tehtiin taktiset susiväistöt, ja muuten taisi onnistua :) Tosin sitten kun se pörrieri kuitenkin jäi seisomaan siihen risteykseen ja möykkäsi meille, alkoi takapakki. Pörrierin omistaja ei saanut koiraansa liikkeelle vaan antoi sen louskuttaa niillä paikoillaan, tähän asti Lysti oli seurannut kahdella kentällä tapahtuvia tennis-matseja lentäviä palloja ihaillen, mutta nyt sitten vielä pörrieri. No pitihän sitä pörrieriä komentaa, mutta onneksi vain pari kertaa, syöminen onnistui ja Lysti alkoi jo hieman hakea koira->nami-kontaktia. Kun Lysti malttoi olla haukkumatta pörrierille, lähti pörrieri vipsuttamaan kotiinsa. Meille jäi vielä tuumailtavaksi tennis, josta siitäkin onneksi päästiin aika helposti yli. Seuraava haaste olikin koirapuiston ohitus; omistaja näppäilee kännykkää, koira urheilee puistossa. Pahaa aavistamaton koirakko kulkee pyörätietä pitkin ja hirmuisten puskien takaa alkaa kuulua kamalaa haukkumista ja murinaa, verkkoseinien räminää. Vähemmästäkin sitä säikähtää, mutta yllättävän hyvin Lysti otti homman kuitenkin leikiksi, se oli kovastikin menossa leikkimään kyseisen koiran kanssa. Minulla vaan oli eri aikomukset, jatkaa nimittäin lenkkiä. Kyseisen koiran omistaja huikkasi koiralleen "elä viitti, ei se tuu sun kaa leikkimään" ja jatkoi puhelimen näpyttelyä..ja koira haukkumista..Siitäkin siis ohi muutaman "minä-tahon-tuonne"-liikkeen saattalemana, mutta taskussani olevat sydän makupalat saivat Lystin taivuteltua jatkamaan matkaa. Ei Lysti, me ei mennä koirapuistoihin, mielellään ikinä. Muutamalle humalaiselle piti kans vähän rähähtää vaikka ihan iisisti ohittivatkin meidät. Nämä on hieman mietityttäviä asioita joihin Lysti reagoi, koska aina se ei reagoi samaan kohderyhmään. Joskus linnut on waaaaooo, joskut mopot on AAAARGH, joskus ihmiset on hui ja toiset koirat ok. Melkeimpä ei koskaan tiedä millä mielellä mennään, joten haastavaa on ennakoida. Kuitenkin lenkkeilyn lopuksi positiivinen asia; edellämme meni koira jolle Lysti on aina ennen sanonut jotain, mutta nyt se ei oikeastaan kiinnittänyt siihen mitään huomiota, Wauuuu! Hyvähyvähyvähyvä :) Jospa se siitä...

Extempore blogin luominen Lystille, jo oli aikakin, pentuhan on jo 5 kk ja rapiat!